Jani Mäkinen

1. Miten haluat edistää vastuullista markkinataloutta ja Suomen kilpailukykyä sekä parantaa yrittäjien asemaa? Mainitse vastauksessa myös konkreettisia esimerkkejä. *

Vastuullista markkinataloutta haluan edistää konkreettisesti lisäämällä paikallista sopimista turvallisesti perusturva- tai perustili-käsitteen avulla, samalla purkaen TES-yleissitovuuden. Näin saadaan ihmisiä työmarkkinoille kun samanaikaisesti kansalaisille turvataan mahdollisuus tehdä töitä ilman kannustinloukkuja pelottamassa heitä pois lähtemästä töihin heitä inspiroiviin, kiinnostaviin yrityksiin ja työtehtäviin. Ilman rangaistuksen pelkoa, ja purkamalla sääntelyä perustoimeentulon turvaamisen edellytyksistä, uskon että Suomen kilpailukyky paranee koska erityisesti kasvuvaiheen yritykset uskaltavat ottaa kriittiset ensiaskeleet harjoittelemaan toimintansa laajentamista ja skaalaamista. Isot skaalautuvat yritykset alkavat pienistä, mutta näitä ei saada Suomen kilpailukyvyn täydellä potentiaalilla aluille kannustinloukkujen tai TES-yleissitovuuden johdosta, joten haluan korjata tämän asian. Lisäksi, haluaisin edistää irtisanomisajan lyhentämistä molemminpuoleisesti, jotta työnantaja ei myöskään jää maksuillaan loukkuun palkatessaan työntekijän esim. myynnin sakatessa väliaikaisesti, tai vastavuoroisesti mikäli työntekijän odotukset työstä eivät vastanneet hänen uratoiveitaan. Yrittäjien asemaa tulee parantaa siten, että yrittäjäkin saa yhteiskuntamme turvaverkot, ilman että he joutuvat yrittämään suuren rangaistuspelon ja paineen alla, sattuivatpa he vaikka vahingossa epäonnistumaan. Mikäli sitten yrittäjä epäonnistuu terveessäkin markkinataloudessa ja tulee konkurssi tms. niin perustulo on taattava myös heille eikä yrittäjiä tule erikseen karensseilla tai muilla rangaista. Näin saadaan lisää yrittäjiä jotka rakentavat meille Suomeen hyvinvoinnin.

2. Miten tukisit veroratkaisuin kasvua ja yritysten kilpailukykyä (esimerkiksi veropohja, yksityishenkilöiden verotus ja/tai yritysverotus)? *

Yksityishenkilöltä, alentaisin työn verotusta kaikilta kansalaisilta jotta työnteko olisi entistä kannattavampaa. Karsisin alati kasvavaksi säännellyn YLE-veron rasitteen pois kaikilta Suomalaisilta tai muuttaisin sen vähintäänkin vapaaehtoiseksi. Tämän veron poistuessa, niin vähemmän varakkailta kuin varakkailtakin henkilöiltä, saadaan enemmän ostovoimaa markkinatalouttamme elävöittämään. Tämän lisäksi perintövero tulee poistaa, josta saadaan jälleen lisää rahaa markkinatalouteemme kiertoon pois monimutkaisten sääntelylukkojen takaa. Yritysverotuksen kannalta kilpailukykyä parantaisi pienten yritysten alarajahuojennusveron jatkokehittämisellä nykyisestä 30 000 eurosta 60 000 euroon, nostaen liikevaihdon minimiä 30 000 euroon ja ylimenevää osaa 45 000 euroon. Lisäksi haluaisin tämänkaltaisten, sekä muiden monimutkaisten kaavojen yksinkertaistamista ja läpinäkyväksi tekemistä, kuten vero.fi-palvelu on yrittänyt sitä tehdä. Jatkokehittäisin vero.fi palvelua korostamaan miten yritysten verotusasiat toimivat, kannustaen yritystoimintaa sekä toisin yrittäjille pakollisten veromaksujen suuruuden näkyville palkkakuittiin kertomaan työntekijälle yrittäjän välittämisestä työntekijästään rahallisten maksujen suorittamisen lakisääteisellä näkyvyydellä.

3. Millaisena näet yksityisten palveluntuottajien roolin julkisten palvelujen tuottajina? Millaisia mahdollisuuksia näet markkinataloudella hyvinvointialueiden toiminnan edistäjänä? *

Markkinatalous jossa yksityiset toimijat ja palveluntuottajat ovat roolissaan tarjoamassa julkisia palveluita, ajaa meidän Suomen julkisten palveluiden kehittymistä terveen markkinatalouden kilpailun kautta. Ilman tällaista tervettä markkinataloutta ja isolla valtion palveluntuotannon markkinatalouden sääntelyllä palveluiden laadullinen sekä kustannuksellinenkehitys hidastuu, tai pahimmassa tapauksessa pysähtyy, kuten olemme hyvinvointialan kriiseistä jo viime aikoina nähneet. Yksityiset palveluntuottajat ovat kriittisessä roolissa kehittämään meidän Suomen julkisia palveluitamme entistä paremmiksi, sillä he ovat mm. tuotekehityksen, kilpailukykyisen palkkauksen sekä koulutuksen ajava voima. Meillä on mahdollisuuksia kehittyä jopa kansainvälisesti houkuttelevaksi sijainniksi ulkomaiselle työvoimalle, mikäli meidän markkinataloudessamme kehitetyistä hyvinvointialueiden edistysaskeleista tulee kansainvälisestikin merkittäviä uusia edistyksiä ja innovaatioita, niinkuin on hyvin mahdollista.

4. Miten edistäisit yritysten tarvitsemien osaajien ja työntekijöiden saatavuutta sekä työllisyysasteen vahvistamista? *

Korvaamalla TES-yleissitovuus paikallisella sopimisella ja vastavuoroisesti turvaamalla työntekijöiden toimeentulo karenssittomalla perusturvalla, saadaan työllisyysastetta vahvistettua koska ihmiset uskaltavat lähteä kokeilemaan töitä urilla joista he ovat aina haaveilleet mutta eivät kannustinloukuista johtuen ole uskaltaneet kokeilla. Tällä vahvistetaan työntekijöiden saatavuutta sekä ihmisten halua kouluttautua paremmiksi osaajiksi, koska markkinoilla on kysyntää osaajista. Siksi on tärkeää, että opiskelusta ei enää rangaista työn ohessa. Tavoitteenani on purkaa opintotuen tulorajat vahvistaakseni työllisyysastetta, työntekijöiden saatavuutta sekä osaajien kouluttamista yhtäaikaisesti. Opintotuen tulorajojen purkaminen mahdollistaa nopeamman pääsyn työmarkkinoille kansalaiselle, sekä siihen osaajan rooliin käytännön työn tukemana paremman kouluttautumisen, kun mihin pelkällä teorialla tai kouluharjotteilla on mahdollista kouluttautua, nykyisen järjestelmän rangaistusten pelon alaisena.

5. Millainen rooli Suomella tulisi olla osana Euroopan Unionia? Miten Suomen tulisi asemoitua toisaalta EU:n sisämarkkinoiden ja toisaalta suomalaisten yritysten kansallisen edun ajamisessa? *

Meidän tulisi olla vahva osaamis- ja yrityspääoman keskittymä Euroopan kartalla korkean koulutustasomme, turvallisen yhteiskuntamme ja järkevästi suunnitellun yritysystävällisen markkinataloutemme avulla, mutta ennenkaikkea kannattava yhteistyökumppani muille EU-maille investoida tänne. Meidän tulisi myös edellyttää hyvää taloudenhoitoa muilta EU:n jäsenmailta, jottemme joudu jälleen kantamaan muiden maiden velkavastuita valtion taloutemme kustannuksella. Suomi yrityksineen, sekä työntekijöineen tarvitsee Euroopan Unionia, kuin myös Euroopan Unioni Suomea. Meillä on hyvät yhteiset oikeusvaltioperiaatteet ja liberaalit demokraattiset arvot, jotka yhdistävät meitä unionissa. Näiden avulla voimme yhteisten pelisääntöjen kautta tehdä turvallisemmin yritystoimintaa, hyödyntäen vapaakauppa-alueemme uniikkeja kilpailuetuja. Lisäksi Suomeen perustetut yritykset ansaitsivat parempaa koulutusta ja tiedotusta Euroopan Unionin tarjoamista rahoitusvaihtoehdoista Suomen kansallisen liiketoiminnan eri osa-alueille jotta saisimme realisoitua yrityksillemme hyötyjä Euroopan Unioinista, eikä vain oltaisi maksumiehinä jos/kun sikseen tulee.

6. Millä konkreettisilla keinoilla suomalaisten yritysten kilpailuetua voitaisiin edistää Suomen siirtyessä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa ja etsiessä ratkaisua ekologiseen kriisiin? *

Haittaveroilla sekä sääntelyn sekä verotuksen helpottamisen kautta puhtaan energian kehityshankkeiden tukemisella. Konkreettisesti sanottuna, ydinvoimaa tukemalla, tarjoamalla esimerkiksi pienydinvoimalahankkeiden kehittäjille sääntelyyn ja verotukseen helpotuksia T&K-ajaksi. Energiasta on tullut modernin Lisäksi on tuettava myös muuta ympäristöystävällisiä liiketoimintaa joka edistää meidän Suomen siirtymistä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa, esimerkiksi yrityksiä jotka valjastavat teknologioita kuten tuulivoimaa ja aurinkopaneeleita. Edistystä täytyy tukea, kunnes olemme energiassa omavaraisia, sekä hiilineutraaliuus on saavutettu. Ekologista kriisiä ja sen pahenemista voidaan hillitä määräämällä haittaveroja ympäistöä vahingoittavalle liiketoiminnalle, kuten fossiili-polttoaineilla toimiville voimalaitoksille, säätämällä muovivero, yms. Tavoitteena on hillitä liiketoimintaa joka on vahingollista ympäristöllemme, esimerkiksi kiihdyttäen ekologista kriisiämme, kuten ilmastonmuutosta tai luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä joko suoraan tai välillisesti.