Puolueeni on Liberaalipuolue, klikkaa tästä niin pääset tutustumaan puolueeseeni tarkemmin.
Suomi on velkaantunut jo pitkään. Meidän pitää tasapainottaa talouttamme, sillä velkoja pitää myös maksaa. Entiset puolueet ehdottavat lisävelan ottamista, muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Minä haluan #LeikattavaaLöytyy listan avulla lähetä mm. monopolien purkutöihin, IT-hankintojen järkeistämiseen ja muista ei-ydintoiminnoista (kannattamattomien yritysten yritystuet, Veikkaus, YLE, jne.) leikkaamiseen.
Suomessa on hoitajapula eli hoitajakriisi. Haluan varmistaa että Suomi pysyy hyvinvointivaltiona ja voimme tarjota jatkossakin laadukkaita terveydenhullon, varhaiskasvatuksen ja koulutuksen palveluita. Nyt ne ovat vaarassa, koska rahat on budjetoitu korruptioon ja tehottomiin kohteisiin. Hoitoalan ainoa oikea lääke on palkka, ei työryhmät ja motivaatihupparit.
Suomessa on hoitajapula eli hoitajakriisi. Haluan varmistaa että Suomi pysyy hyvinvointivaltiona ja voimme tarjota jatkossakin laadukkaita terveydenhullon, varhaiskasvatuksen ja koulutuksen palveluita. Nyt ne ovat vaarassa, koska rahat on budjetoitu korruptioon ja tehottomiin kohteisiin.
Perustulon avulla ei tule karenssi tai kannustinloukkuja siksi ettei mene pakkotyöhön tai irtisanoutuu huonosta työpaikasta. Ihmisillä pitää olla vapaus valita työpaikkansa ja unelmansa. Perustulo vähentää valtion kuluja byrokratiasta mitä asumistukiin ja sosiaalitukiin liittyy. Byrokratiaa on yksinkertaistettava.
Tukiyhdistykseni Jani Mäkisen tukiyhdistys järjestää pienkeräyksen vaalien kampanjoinnin näkyvyyden tueksi.
Voit lahjoittaa rahaa seuraavien ohjeiden mukaisesti:
Saaja: Jani Mäkisen tukiyhdistys
Tili: FI08 1129 2955 0626 41
Viesti: Vaalituki Janille [ja oma nimesi]
Sinä voit auttaa minua mm. antamalla minulle tukesi vaikka lahjoittamalla tukiyhdistykseni tilille pienenkin summan rahaa, mutta vain jos elämäntilanteeni sen sallii.
Muistathan että säännöt lahjoitukseen ovat seuraavat Suomen lain mukaan:
Samalta tukijalta saa tukiyhdistykseni ottaa vastaan korkeintaan 6000e tukea. Alle 1500 euron lahjoituksia ei tarvitse erikseen ilmoittaa, enkä nimiä niistä julkaise muutakuin otsikon yksityishenkilöt-alle ellet erityisesti halua että julkaisen tukesi - sekin sopii minulle.
Jos lahjoitat minua tukevan yhdistykseni tilille 1500 euroa tai sen ylitse menevän summan, olen velvoitettu lain mukaan ilmoittamaan sinulta saamani lahjoituksen vaalirahoitusilmoituksessani poliisille viimeistään huhtikuussa. Haluan olla tässä läpinäkyvä ja rehellinen.
Olen hakenus vaalirahoitusta Pro Markkinatalous Ry:ltä vaalikampanjointiani varten. Löydät lisätietoa heistä täältä www.promarkkinatalous.fi. Tässä ovat vastaukseni heidän kysymyksiinsä avoimuuden merkeissä.
Klikkaa tästä jos haluat lukea vastaukseni pro markkinataloudelle.1. Miten haluat edistää vastuullista markkinataloutta ja Suomen kilpailukykyä sekä parantaa yrittäjien asemaa? Mainitse vastauksessa myös konkreettisia esimerkkejä. *
Vastuullista markkinataloutta haluan edistää konkreettisesti lisäämällä paikallista sopimista turvallisesti perusturva- tai perustili-käsitteen avulla, samalla purkaen TES-yleissitovuuden. Näin saadaan ihmisiä työmarkkinoille kun samanaikaisesti kansalaisille turvataan mahdollisuus tehdä töitä ilman kannustinloukkuja pelottamassa heitä pois lähtemästä töihin heitä inspiroiviin, kiinnostaviin yrityksiin ja työtehtäviin. Ilman rangaistuksen pelkoa, ja purkamalla sääntelyä perustoimeentulon turvaamisen edellytyksistä, uskon että Suomen kilpailukyky paranee koska erityisesti kasvuvaiheen yritykset uskaltavat ottaa kriittiset ensiaskeleet harjoittelemaan toimintansa laajentamista ja skaalaamista. Isot skaalautuvat yritykset alkavat pienistä, mutta näitä ei saada Suomen kilpailukyvyn täydellä potentiaalilla aluille kannustinloukkujen tai TES-yleissitovuuden johdosta, joten haluan korjata tämän asian. Lisäksi, haluaisin edistää irtisanomisajan lyhentämistä molemminpuoleisesti, jotta työnantaja ei myöskään jää maksuillaan loukkuun palkatessaan työntekijän esim. myynnin sakatessa väliaikaisesti, tai vastavuoroisesti mikäli työntekijän odotukset työstä eivät vastanneet hänen uratoiveitaan. Yrittäjien asemaa tulee parantaa siten, että yrittäjäkin saa yhteiskuntamme turvaverkot, ilman että he joutuvat yrittämään suuren rangaistuspelon ja paineen alla, sattuivatpa he vaikka vahingossa epäonnistumaan. Mikäli sitten yrittäjä epäonnistuu terveessäkin markkinataloudessa ja tulee konkurssi tms. niin perustulo on taattava myös heille eikä yrittäjiä tule erikseen karensseilla tai muilla rangaista. Näin saadaan lisää yrittäjiä jotka rakentavat meille Suomeen hyvinvoinnin.
2. Miten tukisit veroratkaisuin kasvua ja yritysten kilpailukykyä (esimerkiksi veropohja, yksityishenkilöiden verotus ja/tai yritysverotus)? *
Yksityishenkilöltä, alentaisin työn verotusta kaikilta kansalaisilta jotta työnteko olisi entistä kannattavampaa. Karsisin alati kasvavaksi säännellyn YLE-veron rasitteen pois kaikilta Suomalaisilta tai muuttaisin sen vähintäänkin vapaaehtoiseksi. Tämän veron poistuessa, niin vähemmän varakkailta kuin varakkailtakin henkilöiltä, saadaan enemmän ostovoimaa markkinatalouttamme elävöittämään. Tämän lisäksi perintövero tulee poistaa, josta saadaan jälleen lisää rahaa markkinatalouteemme kiertoon pois monimutkaisten sääntelylukkojen takaa. Yritysverotuksen kannalta kilpailukykyä parantaisi pienten yritysten alarajahuojennusveron jatkokehittämisellä nykyisestä 30 000 eurosta 60 000 euroon, nostaen liikevaihdon minimiä 30 000 euroon ja ylimenevää osaa 45 000 euroon. Lisäksi haluaisin tämänkaltaisten, sekä muiden monimutkaisten kaavojen yksinkertaistamista ja läpinäkyväksi tekemistä, kuten vero.fi-palvelu on yrittänyt sitä tehdä. Jatkokehittäisin vero.fi palvelua korostamaan miten yritysten verotusasiat toimivat, kannustaen yritystoimintaa sekä toisin yrittäjille pakollisten veromaksujen suuruuden näkyville palkkakuittiin kertomaan työntekijälle yrittäjän välittämisestä työntekijästään rahallisten maksujen suorittamisen lakisääteisellä näkyvyydellä.
3. Millaisena näet yksityisten palveluntuottajien roolin julkisten palvelujen tuottajina? Millaisia mahdollisuuksia näet markkinataloudella hyvinvointialueiden toiminnan edistäjänä? *
Markkinatalous jossa yksityiset toimijat ja palveluntuottajat ovat roolissaan tarjoamassa julkisia palveluita, ajaa meidän Suomen julkisten palveluiden kehittymistä terveen markkinatalouden kilpailun kautta. Ilman tällaista tervettä markkinataloutta ja isolla valtion palveluntuotannon markkinatalouden sääntelyllä palveluiden laadullinen sekä kustannuksellinenkehitys hidastuu, tai pahimmassa tapauksessa pysähtyy, kuten olemme hyvinvointialan kriiseistä jo viime aikoina nähneet. Yksityiset palveluntuottajat ovat kriittisessä roolissa kehittämään meidän Suomen julkisia palveluitamme entistä paremmiksi, sillä he ovat mm. tuotekehityksen, kilpailukykyisen palkkauksen sekä koulutuksen ajava voima. Meillä on mahdollisuuksia kehittyä jopa kansainvälisesti houkuttelevaksi sijainniksi ulkomaiselle työvoimalle, mikäli meidän markkinataloudessamme kehitetyistä hyvinvointialueiden edistysaskeleista tulee kansainvälisestikin merkittäviä uusia edistyksiä ja innovaatioita, niinkuin on hyvin mahdollista.
4. Miten edistäisit yritysten tarvitsemien osaajien ja työntekijöiden saatavuutta sekä työllisyysasteen vahvistamista? *
Korvaamalla TES-yleissitovuus paikallisella sopimisella ja vastavuoroisesti turvaamalla työntekijöiden toimeentulo karenssittomalla perusturvalla, saadaan työllisyysastetta vahvistettua koska ihmiset uskaltavat lähteä kokeilemaan töitä urilla joista he ovat aina haaveilleet mutta eivät kannustinloukuista johtuen ole uskaltaneet kokeilla. Tällä vahvistetaan työntekijöiden saatavuutta sekä ihmisten halua kouluttautua paremmiksi osaajiksi, koska markkinoilla on kysyntää osaajista. Siksi on tärkeää, että opiskelusta ei enää rangaista työn ohessa. Tavoitteenani on purkaa opintotuen tulorajat vahvistaakseni työllisyysastetta, työntekijöiden saatavuutta sekä osaajien kouluttamista yhtäaikaisesti. Opintotuen tulorajojen purkaminen mahdollistaa nopeamman pääsyn työmarkkinoille kansalaiselle, sekä siihen osaajan rooliin käytännön työn tukemana paremman kouluttautumisen, kun mihin pelkällä teorialla tai kouluharjotteilla on mahdollista kouluttautua, nykyisen järjestelmän rangaistusten pelon alaisena.
5. Millainen rooli Suomella tulisi olla osana Euroopan Unionia? Miten Suomen tulisi asemoitua toisaalta EU:n sisämarkkinoiden ja toisaalta suomalaisten yritysten kansallisen edun ajamisessa? *
Meidän tulisi olla vahva osaamis- ja yrityspääoman keskittymä Euroopan kartalla korkean koulutustasomme, turvallisen yhteiskuntamme ja järkevästi suunnitellun yritysystävällisen markkinataloutemme avulla, mutta ennenkaikkea kannattava yhteistyökumppani muille EU-maille investoida tänne. Meidän tulisi myös edellyttää hyvää taloudenhoitoa muilta EU:n jäsenmailta, jottemme joudu jälleen kantamaan muiden maiden velkavastuita valtion taloutemme kustannuksella. Suomi yrityksineen, sekä työntekijöineen tarvitsee Euroopan Unionia, kuin myös Euroopan Unioni Suomea. Meillä on hyvät yhteiset oikeusvaltioperiaatteet ja liberaalit demokraattiset arvot, jotka yhdistävät meitä unionissa. Näiden avulla voimme yhteisten pelisääntöjen kautta tehdä turvallisemmin yritystoimintaa, hyödyntäen vapaakauppa-alueemme uniikkeja kilpailuetuja. Lisäksi Suomeen perustetut yritykset ansaitsivat parempaa koulutusta ja tiedotusta Euroopan Unionin tarjoamista rahoitusvaihtoehdoista Suomen kansallisen liiketoiminnan eri osa-alueille jotta saisimme realisoitua yrityksillemme hyötyjä Euroopan Unioinista, eikä vain oltaisi maksumiehinä jos/kun sikseen tulee.
6. Millä konkreettisilla keinoilla suomalaisten yritysten kilpailuetua voitaisiin edistää Suomen siirtyessä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa ja etsiessä ratkaisua ekologiseen kriisiin? *
Haittaveroilla sekä sääntelyn sekä verotuksen helpottamisen kautta puhtaan energian kehityshankkeiden tukemisella. Konkreettisesti sanottuna, ydinvoimaa tukemalla, tarjoamalla esimerkiksi pienydinvoimalahankkeiden kehittäjille sääntelyyn ja verotukseen helpotuksia T&K-ajaksi. Energiasta on tullut modernin Lisäksi on tuettava myös muuta ympäristöystävällisiä liiketoimintaa joka edistää meidän Suomen siirtymistä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa, esimerkiksi yrityksiä jotka valjastavat teknologioita kuten tuulivoimaa ja aurinkopaneeleita. Edistystä täytyy tukea, kunnes olemme energiassa omavaraisia, sekä hiilineutraaliuus on saavutettu. Ekologista kriisiä ja sen pahenemista voidaan hillitä määräämällä haittaveroja ympäistöä vahingoittavalle liiketoiminnalle, kuten fossiili-polttoaineilla toimiville voimalaitoksille, säätämällä muovivero, yms. Tavoitteena on hillitä liiketoimintaa joka on vahingollista ympäristöllemme, esimerkiksi kiihdyttäen ekologista kriisiämme, kuten ilmastonmuutosta tai luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä joko suoraan tai välillisesti.
Olen kahden lapsen isä, aviomies, IT-tradenomi sekä ohjelmistokehityksen ammattilainen. Töitä teen vaativien IT-järjestelmien johtavana ohjelmiston kehittäjänä sekä sovellusarkkitehtinä yli 15 vuoden kokemuksella. Tästä voit lähettää minulle sähköpostia.
Synnyin 1985 pieneen Jämsän kylään. Lapsuuteni olin Korpilahdella, Jyväskylässä, Helsingissä ja Saksassa (1,5v). Tulin takaisin Suomeen ja kouluttauduin Datanomiksi, sitten kävin puolustusvoimat Hallissa, lähdin Kajaaniin opiskelemaan ja tapasin rakkaan vaimoni. Myöhemmin valmistuin Helsingissä IT-Tradenomiksi, menin töihin, saimme kaksi ihanaa lasta ja olemme tätä nykyä Lauttasaaressa.
Klikkaa tästä jos haluat lukea juuristani lisää.Synnyin 80-luvulla keskelle Suomea pieneen Jämsän kaupunkiin kampaamoyrittäjä-äidin & rekkamies-isäni hoivaan. Sain kasvaa alkuvuoteni suhteellisen rauhassa Jämsän, Korpilahden ja Jyväskylän seudulla, välillä kiertäen maapalloamme isäni rekan nupissa elämää ja ihmisiä ihmetellen. Avioeron kautta äitini mukana matkasin kuitenkin nuorena kohti Helsinkiä ja päädyin hetken kouluja Helsingissä käyneenä asumaan Saksaan asti, jossa suoritin peruskouluni loppuun ja sain päättötodistukseeni hienon Saksan kotkan.
Saksasta palattuani palasin Helsingistä Jämsän seudulle opiskelemaan itseni Datanomiksi ammattikoulussa jonka jälkeen suoritin puolustusvoimien asepalveluksen. Jämsässä asuessani työskentelin mm. päiväkodissa, Himos-festivaaleilla siivoajana, sekä tehtaalla laadunvalvojana excel-töissä.
Tämän kaiken jälkeen vuonna 2007 pääsin Kajaanin Ammattikorkeakouluun lukemaan ohjelmointipainotteista tradenomi-opintojen linjaa, jossa tapaisin lapsieni äidin. Suunnittelin ja kokosin mm. kuolemansairaille lapsille Kajaanin aikana tietokoneviihdejärjestelmän opettajani pyynnöstä täällä opiskellessani. Keskeytin lopulta kuitenkin opintoni ja lähdin Helsinkiin töihin ohjelmistoalalle tavoitteenani viimeistellä opinnot Helsingin päässä 2008 ja päädyinkin pieneen ohjelmistokehitysyritykseen töihin julkiselle sektorille.
Nykyään olen valmistunut Haaga-Helia AMKsta IT-tradenomiksi ja töitä teen edelleen samalla tiellä, kokemusta kartuttaneena useilta eri haasteilta ja alueilta sovellusarkkitehtinä. Uudet juureni ovat nykyään Lauttasaaressa perheeni kanssa.
Minun työni arjessa sovitetaan yhteen monimutkaisia tarpeita joita esimerkiksi sääntely tai lakimuutokset tuovat mukanaan teknisten toteutus mahdollisuuksien sekä kiireisten aikataulujen kanssa.
Klikkaa tästä jos haluat lukea työstäni lisää.Minun työni arjessa sovitetaan yhteen monimutkaisia tarpeita joita esimerkiksi sääntely tai lakimuutokset tuovat mukanaan teknisten toteutus mahdollisuuksien sekä kiireisten aikataulujen kanssa.
Työhöni sisältyy paljon yhdessä tekemistä, tuotteen elinkaareen sovitettujen monimutkaisten ratkaisuiden yksinkertaistamista sekä laadullisia vaatimuksia kuten tarkkuutta & virheettömyyttä. Hyvistä ratkaisujen esitystaidoistakaan ei ole haitaksi työssäni jotta ideat ja ratkaisut välittyvät halutulla tavalla kaikille osallistujille. Ratkaisut perustuvat tutkittuun tietoon ja standardeihin.
Löydät blogini Uusi Suomi.fi:stä, klikkaa tästä niin pääset lukemaan ajatuksiani: